Pullolla ON väliä

Kynsilakkojen ostossa ja valinnassa määräävät monet tekijät ostajasta riippuen. Toiset hamuavat täydellistä sävyä ja ovat valmiita ostamaan lakan kuin lakan, kunhan sävy on täydellinen. Toisien ostopäätöstä ohjaavat näiden lisäksi muut tekijät esimerkiksi hinta, pullo, kynsilakkamerkki, pullon koko ja ties mikä.

Kynsilakkojen nimiasiaa ollaan blogissa pohdittu aiemmin jo esimerkiksi täällä ja täällä. Lyhyesti voisin todeta, että vihaan eniten, jos kynsilakoilla ei ole minkäänlaista yksilöivää tunnusta, vihaan toiseksi eniten, jos kynsilakoilla on pelkkä sävynumero (esim. Nr. 122, U27), tykkään kun kynsilakoilla on lyhyt ja jokseenkin muistettava nimi  (esim. Yellow) ja rakastan, jos kynsilakalla on persoonallinen ja hauska nimi (esim. I Lily Love You). Tämä liittyy ihan käytönnön asioihin, sillä jos lakalla ei ole mitään personoivaa tunnusta, niin en erota sitä muista lakoistani, enkä voi myöskään suositella sitä teille kovinkaan helposti. En voi merkitä sitä kynsilakkakirjanpitooni myöskään. Jos lakalla on pelkkä numero, se harvemmin jää niin hyvin mieleen, kuin persoonallinen nimi, eikä numero herätä mielikuvia siitä, miten lakan voisi vaikkapa koristella tai yhdistää. Persoonallisten nimien kanssa saa pähkäillä, että mitäs tällä on oikein haettukaan ja se ahaa-elämys on aina yhtä mahtava, kun asian tajuaa.

Välillä sitä törmäilee näkemyksiin, että kynsilakan pullo on ruma ja että hyi, en halua lakkaa, koska ruma pullo. Kuinka moni teistä muuten tekee ostopäätökset pullon perusteella? Tai vaikuttaako pullo ostopäätöksiin millään tavalla? Nykyään olemme niin onnekkaassa tilanteessa, että valinnanvaraa riittää kynsilakoissa ja esim. perussävyjä on helppo ostaa omilta suosikkimerkeiltä ja pullossa, joka miellyttää omaa silmää. Myönnetään, että itsekin jos voin valita, niin toki otan lakan enemmän omaa silmää miellyttävässä pullossa, sehän on selvä. Säilytysratkaisullisista syistä myös esimerkiksi liian korkeat kynsilakkapullot saavat minulta häädön muita lakkoja helpommin.

Ylläolevien nimi & pullon ulkomuoto -asioiden perusteella tämän hetken irvikuva kynsilakkamerkistä mun kokoelmissa on KoneHelsinki-Flormar. Mulla on kyseisen merkin lakkoja paljon, mutta koitan aktiivisesti päästä niistä eroon.  Mulla on kynsilakkojen säilytyksessä käytössä IKEA:n Helmer, jonka rajoittunut laatikkokorkeus estää minua hamstraamasta näitä lakkoja lisää. Suomessa myytävissä Flormareissa (eli niissä KoneHelsinki -lakoissa) on pidemmät korkit kuin ulkomailla myytävissä Flormar-Flormareissa, joten ne eivät mahdu pystyyn Helmeriin. Samaa ongelmaa on Trindien kanssa. 

Mulla on myös se ongelma, että en yhtään ymmärrä, kun kynsilakkamerkit muuttavat pulloaan tai pullon etikettä, sillä haluaisin, että kaikki omistamani lakat samalta merkiltä ovat samanlaisissa pulloissa. Oon uudistuskammoinen tässä suhteessa ja harmittaa, kun vaikka indiemerkit tuntuvat vaihtavat pullojaan tai etikettejään melko useinkin. Muuten kyllä indiemerkit ovat musta vallan edelläkävijöitä tässä kynsilakkapullojen etikettien luovuudessa!

Toinen mun oma ongelma on se, että en tykkää minilakoista, jos ne ovat siis miniversioita lakoista, joille on isompiakin pulloja tarjolla samassa sävyssä. Jos mulla on kynsilakkoja isona joltain merkiltä, niin haluan ne kaikki isoina ja vaihdan minipullot mieluumin isompiin testattuani ja ne minit, joista en tykkää myyn eteenpäin. Jotenkin ne ovat liian sekalaista seurakuntaa sitten, jos on pieniä ja isoja pulloja samassa, kun säilytän lakat merkeittäin. Tähän samaan liittyy myös kammo yksittäisistä kynsilakkamerkeistä ja pyrinkin aina keräämään kaikkia lakkoja vähintään kaksi samanmerkkistä. Vähän tyhmää ja omituistahan tää mun touhu on, mutta no can do. Listauksessakin ne näyttävät paremmilta, jos yhtä merkkiä on enemmän kuin yksi pullo. ;D

Ei pullo lakkaa pahenna, jos ei lakka pulloa vai mites ajattelette, onko pullolla väliä, kun puhutaan kynsilakoista? Mihin muuhun kuin sävyyn/koostumukseen kiinnitätte huomiota ostaessanne lakkoja? :)